Siirtonurmi

Siirtonurmi

Siirtonurmikon käyttö kotipihoissa on yleistynyt viime vuosina monien etujensa ansiosta. Nurmikko on käyttövalmis heti asennuksen jälkeen ja oikein hoidettuna tasainen kasvuunlähtö on erittäin varmaa.

Rinteisiin siirtonurmikko on aina kylvönurmikkoa parempi vaihtoehto, sillä sade huuhtelee helposti kylvetyt siemenet mukanaan.

Siirtonurmen kasvatus

Siirtonurmikon kasvattaminen on erikoisviljelyä ja sitä kasvatetaan yleensä 2 kasvukautta ennen asennusta. Nurmi nostetaan kasvatuspaikaltaan noin vuorokausi ennen toimitusta 40cm x 2,5cm kokoisina mattoina. Asennus tulee tehdä viimeistään 2 vuorokauden kuluessa toimituksesta. Asennus onnistuu keväästä syksyyn aina maan ollessa sula, mutta kesähelteillä täytyy varautua kasteluun heti asennuksen jälkeen.

Kasvualusta

Kasvualusta rakennetaan samoin perustein kuin kylvönurmikon. Jos maa ei sellaisenaan kelpaa kasvualustaksi tulee pohjamaan päälle multakerros. Paras pohjamaa on savinen jolloin se pidättää kosteutta ja sen kantavuus on hyvä mutta siitä pitää muistaa muotoilla hieman kalteva vesien poisjohtamiseksi. Tarvittaessa voi käyttää myös salaojaputkia.

Kalkittu, lannoitettu ja rikkaruohoton multakerros tasataan n. 20cm paksuiseksi. Pinnasta haravoidaan kivet ja kokkareet pois ja jyrätään nurmikkojyrällä. Nurmirullat asennetaan vierekkäin tiiviisti toisiaan vasten niin ettei väliin jää yhtään tyhjää ja päätysaumat limitetään. Tarvittaessa nurmea voi leikata ja muotoilla puukolla.

Siirtonurmi tulee kastella huolella

Lopuksi siirtonurmikko jyrätään nurmikkojyrällä ja kuivaan aikaan kastellaan huolellisesti niin että kasvualusta kastuu noin 10cm. Sadetin on tässä paras vaihtoehto ja sen voi huoletta kuivaan aikaan unohtaa päälle vaikka yön yli kunhan huolehtii että joka paikka nurmikosta ja kasvualustasta varmasti kastuu. Reunat kannattaa kastella käsin sillä ne kuivuvat herkimmin.

Jatkossa kastelusta on huolehdittava tarpeeksi usein kelien mukaan. On erittäin tärkeää kastella joka kerralla niin perusteellisesti että myös kasvualusta kastuu syvältä. Näin juuristo kehittyy alaspäin eikä jää pintaan. Automaattiset kastelujärjestelmät ovat myös yleistymässä kotipihoissa ja ne suunnitellaan mieluiten samaan aikaan pihasuunnittelun kanssa sillä sen asentaminen on edullisinta muun maanrakentamisen yhteydessä.

Vaihtoehtoja perinteiselle nurmikolle

Kukkanurmi

Luonnonmukaiseen pihapiiriin voi vanhaan, harvaan nurmikkoon perustaa kukkanurmen. Läpäisevässä maassa viihtyvät pienet kukkasipulit kuten Idänsinililja, posliinihyasintti ja pikkukäenrieska.

Kaunokainen viihtyy nurmikossa kunhan nurmikkoa ei leikata liian lyhyeksi, leikkurin terät tulee olla niin korkealla että kaunokaisen lehtiruusukkeet säästyvät. Kaunokaista voi istuttaa sekä kylvää ja kannattaa kokeilla useita eri kantoja.

Ketokukkia kuten kissankelloja ja mäkitervakkoja kylvetään tai istutetaan mättäinä kuivaan ja karuun maahan. Esim. kivien kupeessa tai omina ryhminään ne on helppo kierrellä ruohonleikkurilla. Osa pihasta voi myös kasvaa luonnonmukaisena kukkanurmena johon ajetaan leikkurilla vain kulkuväylät. Tällaiseen sopivat myös esim. narsissit, ukkolaukka ja vuokot.

Kukkanurmelle annetaan kasvurauha ja leikkuuta myöhästytetään niin että siemenet ehtivät karista ja lehdistö kuihtua. Siemeniä voi myös ravistella kämmenelle ja ripotella kevyesti rikotulle alueelle. Haravointi kannatta tehdä kevyesti ja jättää ohuesti kasvijätettä pinnalle. Varsinaista lannoitusta kukkanurmi ei tarvitse mutta kalkitusta se vaatii. Jos nurmea täytyy leikata paahteisena aikana jätetään se hieman normaalia korkeammaksi ja kastellaan.

Maanpeittokasvi

Nurmikon tilalla voi monin paikoin käyttää myös maanpeittokasveja. Puiden ja pensaiden alla ne menestyvät usein nurmikkoa paremmin ja tekevät pihasta luonnollisen näköisen.

Kasvit täytyy valita kasvupaikan mukaan saadakseen ne menestymään ja paras tulos usein saadaan istuttamalla useita lajeja sekaisin. Voimakaskasvuisimmat kannattaa istuttaa omiksi ryhmikseen. Sekaan voi istuttaa keväisin kukkivia sipulikasveja ja mukulakasveja. Maassa ei saa olla monivuotisten rikkakasvien juuria ja saadakseen peittävän kasvuston täytyy rikkakasvit kitkeä tarkkaan pois. Kun istutusalue on kokonaan maanpeittokasvien peittämä ei rikkakasvit enää kiusaa ja hoitotarve vähenee.

Parhaiten varjossa viihtyviä peittokasveja ovat keltapeippi, pikkutalvio, maahumala, varjoyrtti ja kevätkaihonkukka.

Tuoksukurjenpolvi, rönsyansikka ja alaskankleitonia menestyvät auringosta varjoon ja aurinkoisemman paikan peittokasveja ovat esimerkiksi sammalleimut ja rönsyleimut, ketoneilikka ja verikurjenpolvi.